Mustat rajaukset silmissään
hän katsoo kaus pois
kädet taskuissaan
runoilee mielessään
sulkee kaiken muun pois;
uskoo hiljaa löytävänsä
jotain kaunista.
Kuka on tuo tyttö
takana lasisien lupausten?
tuskin kovin monelle avaa itsensä
tuskin kenelläkään uskoo itseään
silti rakkauttaan
jaksaa odottaa
ja kohtaloaan
jaksaa uhmata.
Tuskin kovin vahva
fyysisesti ainkakaan
tahdonvoimaa omaa
sitä koskaan vain käyttää
ei saa.
Kaiken katseensa kertoo;
kuinka väärässä paikassa
tyttö onkaan.
Sanat eivät muuta maailmaa,
niin hänelle kerrotaan
uskos loppuu joskus,
niin uskotellaan.
Vasten tahtoaan
kellon lyötyä
tyttö katoaa sisään
helisevässä hiljaisuudessaan
Jees. Kaikki varmaan hokaisi, kuka runon tyttö on?
Minä. Minä itse. Itsestään runoilu on tavallaan aika mielenkiintoista: tunnetko itseäsi ollenkaan.
Mulla on ainakin yksi paikka, jossa oon elementissäni.
Laskettelurinne.
Juuri risteestä tulleena fiilis on mahtava. Kuten nyt, kun olen juuri tullut rinteestä. Ah.
Mä muuten sain lasit, mutta kestää viikkoja ennen kuin ne tulevat. Pientä plussaa ja hajataittoa.
Kohta lähden saunaan.. Tässä vielä upea biisi Alicia Keysiltä, vaikka kaikki on takuulla jo kuullut tämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti