Mie koitan nyt muuttaa työhuoneeseen. Täällä on tällä hetkellä vain tietokone, stereot, Pate, joka on mun kaktus ja tuossa levitettävällä, puisella vierassohvalla mun petivaatteet. Hyvältä näyttää :)
Mä en tiedä mistä saan näitä itsetuhoisia ajatuksia, mutta maailman ihanimmassa keskustelu-foorumissa tuli puhe siitä, kuinka laittamalla kädelle jääpalan ja suolaa, se aiheuttaa paleltuman (?) ja mulla tekisi hirveästi mieli kokeilla sitä.
..Mutta taidan jättää kokeilematta. Olen henkisesti niin raukkamainen ja pelkään kipua liikaa.
Asiasta kukkaruukkuun; onko joku lukenut Lirael, Sabriel tai Abhorsen kirjoja?
Mä niin kióvasti haluaisin postata teille runon.. Mutta en taida pystyä nyt.. Tai sitten runoilen itsetuhoisista ajatuksista.. Niin mä teen. Tässä tulee:
Suolaa haavoihin
tuntuu hyvältä ajatukselta
kipu
tuntuu ystävältä,
joka lopulta hellittää
vain unelmissas
se ei jätä,
ei lopu,
varsinkin, kun tuotat sitä itse
lisää
ajattelu ei ole hyvästä,
sanot itselles
älä jää miettimään,
tartut veitseen,
jonka terä kiiltää
tuskaa
vitsi onkin,
että oikeasti nautit siitä
et yksinkertaisella tavalla,
et helpolla tavalla,
et muuten, kuin alitajuntaisesti
haava tykyttää, ja tuottaa kipua
vaikka väität
muuta
loppujen lopuksi itsellesi valehtelu
tuottaa suurempaa tuskaa
Hmm.. Se on kökkö. Mutta erittäin oudolla tavalla pidän siitä. Entä te? Käyttäkää sitä kommenttilaatikkoa ja kommentoikaa :)
Upea runo. Ihan oikeasti, upea.
VastaaPoistaKiitos. Kiitos kovasti :>
VastaaPoista