maanantai 12. marraskuuta 2012

Väärä tapa rakastaa

Viimeviikonloppuna oltiin tosiaan Rukalla.
Sää oli hieman sateinen, mutta muuten täysin täydellinen. 
Haa, täysin täydellinen kuulostaa kliseiseltä.. Anyways, sellaista se oli.
Mie lasken laudalla  siis.

Phh, vähän koulupurkauksia, sitten viimeiltaista matskua.
Huomenna olisi englannissa verbien aikamuoto-pistari..
Keskiviikkona ussan-koe, tänään oli matikan koe, huomenna saadaan enkun kokeet ja viimeviikkoisesta hissan kokeesta sain ysi plussan.

Vaikka mulla ei ole omakohtaista kokemusta aiheesta, jota tuo alas tuleva runo käsittelee, silti mä olen kohtalaisen tyytyväinen siihen, vaikkei se parasta minua olekkaan.


Katsees viipyy silmissäni

pari varastettua sekuntia

huokaukses roikkuu ilmassa
vain salaa napattuja hetkiä

voisin rikkoa hiljaisuuden,
mutten halua

voisin sanoa rakastavani sinua,
mutten kykene

en kykene valehtelemaan
en sinulle,
en nyt

tuska syö minua 
sisältäpäin

jokainen liikkeesi kertoo,
että rakastat

jokainen liikkeeni kertoo,
että rakastan

mutta teen sen väärin,
teen sen väärälle
kaikinpuolin huonosti
minä osaan rakastaa,
ja silti sinä katsot silmiini
ja kuiskit ikuisuuteni


3 kommenttia:

  1. Runosta ei kyllä huomaa kokemuksen puutetta, hienosti ja elävästi kirjotettu! (:

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä Zirian kanssa. Pidän erityisesti alusta. :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kovasti.
    Hyvä, ettei se kuulosta kamalan feikiltä, tai eäuskottavalta.
    Ja hei, tuo valkoinen jutska ei ole tarkoituksellinen. Mä en tiedä miten sain sen tonne, joten en tiedä miten saan sen poiskaan.

    VastaaPoista